Johdanto
Edellisessä viestissäni kerroin hieman LogMeIn Free:n hyödyistä. Jollet jo ole lukenut edellistä viestiä, niin LogMeIn Free on ilmainen etäkäyttöohjelmisto. Tässä viestissä keskityn toiseen jo noin puoli vuotta käytössäni olleeseen HFS HTTP File Server-ohjelmaan. Aloitin käyttämään HFS-Ohjelmaa samaan aikaan kun aloin käyttämään LogMeIn:iäkin.
Itse asiaan
CPU:n ja RAM-muistin kulutus on vähäistä
Mennään siis suoraan asiaan ilman turhan pitkiä alkupuheita siitä, mitä aion tässä artikkelissa kertoa. HFS on ilmainen stand-alone tiedostopalvelinohjelma, joka eroaa muista palvelinohjelmistoista siten, että se toimii suoraan paketista repäistynä, ilman minkäänlaisten vaikeiden asetusten säätämistä. Ohjelman avulla voit helposti jakaa tiedostoja vaikkapa väliaikaisratkaisuna, tai miksei pysyvänäkin, mille tahansa muulle internetyhteyden sisältävälle koneelle. Toisin kuin kotisivujen hostaukseen tarkoitetut palvelinohjelmistot, HFS ei vaadi asennusta. Ohjelmatiedosto on siis ns. stand-alone, eli se ei sisällä asennustiedostoa.
Ohjelmatiedosto vie tilaa vain noin 630 kilotavua. Tiedosto latautuu siis antiikkisella lankamodeemiyhteydellä ja WAP/GPRS-yhteydelläkin melko nopeaa, eikä se vie tilaa edes megatavun verran kovalevyltäsi! Keskusmuistia HFS käyttää tilanteesta riippuen 2 – 6 megatavua. Prosessoria ohjelma ei kuormita lähes ollenkaan ellei lähetys ole käynnissä. Kun lähetys on käynnissä, prosessorin kuorma nousee suunnilleen 5-7 prosenttiin. Ohjelman tekijät eivät siis turhaan ole luvanneet HFS-ohjelman olevan kevyt ja vakaa, sillä sitä se todellakin on.
Ohjelma on myös todella helppokäyttöinen, johtuen sen yksinkertaisesta käyttöliittymästä. Ohjelma ei kaipaa perustoimintaan mitään ihmeellisempiä konfigurointeja, mutta jos haluat itsellesi räätälöidyt palvelinsysteemin, eikä sinulla ole juuri ohjelmaa testatessasi kiire, suosittelen käyttämään reilut 20 minuuttia ohjelman asetusten säätämiseen. Itse käytin ohjelmaan tutustumiseen reilusti aikaa. Vaihdoin teeman mieleisekseni, säädin tervetuloviestit, lokitiedostojen asetukset jne…
Ne tiedostot ja/tai kansiot, jotka haluat antaa nettiin ladattavaksi, raahataan vain yksinkertaisesti ohjelman ikkunaan. Tarvittaessa voit asettaa niille myös salasanasuojauksen. Ohjelman yläosasta löytyvään osoitepalkkiin kopioituu automaattisesti linkki HFS-käyttöliittymän selaimessa valitsemaasi tiedostoon/kansioon. Jos ohjelman käyttö ei ole vain väliaikaista, kannattaa valikosta valita vaihtoehto “Save VFS” eli Save Virtual File System, ja tallentaa se vaikka ohjelman kansioon.
Kansioita voi laittaa jakoon kahdella tavalla, “Real Folder” ja “Virtual Folder”. Itse olen käsittänyt niiden merkityksen näin: Real Folder vain lisää linkin kansioon HFS:n tiedostojärjestelmään, ja kun selaat siihen, kansion sisältö päivittyy reaali-aikaisesti sinulle. Kun taas Virtual Folderia luotaessa ohjelma skannaa kaikki tiedostot ja alikansiot laittamastasi kansiosta. Tällöin tiedostot näkyvät HFS tiedostolistauksena suorina linkkeinä, ja jos esim. poistat jonkun tiedoston niin se ei poistu tiedostolistauksesta jos käytät Virtual Folderia. Itse suosittelen, että 99% tapauksista käytät Real Folderia, ei se ole ainakaan hidas!
Voit luoda useita käyttäjätilejä, ja määrittää mitä kaikkea tietyillä käyttäjätileillä voi ladata! Voit vaikka laittaa koko C-asemasi ja/tai muut tietokoneesi kiintolevyt jakoon, kunhan laitat niille kaikille salasanat. Muuten kuka tahansa pääsee helposti käsiksi tiedostoihisi! Mukaan lukien kaikki sähköpostit, omat tiedostosi yms, jaossahan on sentään koko tietokoneesi, käytännössä. Itse käytän ohjelmaa siksi, että pääsen tien päällä läppärilläni käsiksi C-aseman tiedostoihin. Jos unohdan ottaa tietyt tiedostot muistitikulle kun lähden jonnekin, niin ei hätää – HFS hoitaa homman, sillä voinhan ladata minkä tahansa C-aseman tiedoston/kansion muistamalla vain DyDNS-osoitteeni.
IP-Osoitteesta tuleekin mieleeni kaksi asiaa, porttien uudelleenohjaukset ja IP-Osoitteen muuntaminen helposti muistettavaan ei-numeerimuotoon. Porttien uudelleenohjauksessa en valitettavasti voi paljoa auttaa, ja se olisi turhaa, sillä se on aivan liiankin yleisesti foorumeilla kyselty aihe. Sen sijaan, käy tällä sivulla! Molemmista aiheista asiaa alhaalla!
Asiaa porttiohjauksesta
Tästä linkistä pääset suoraan portforward.com -sivuston reititinlistaukseen. Sieltä sinun tulee valita reitittimesi tarkka merkki ja malli. Sitten valitse sen ohjelman nimi, jonka haluat pääsevän käyttämään avointen porttien tuomia nopeusmahdollisuuksia. Itse olen avannut vain muutamia portteja, joita muutamat ohjelmat tarvitsemat. Esimerkiksi kun lataan tiedostoja µTorrenttia käyttäen, huomaan selvästi eron nopeudessa avoimen ja suljetun portin käyttöä vertaillessa. Nyt siis, jollei sinulla jo ole porttiohjaukset kunnossa, niin laita samalla muutamia lisää ja kirjoita avaamasi portit ylös paperille!
Muista, että tiukka ehto porttiohjauksissa on = vain 1 ohjelma per portti! Voit siis ihan vapaasti käyttää µTorrentissa vaikkapa porttia 4947, mutta älä laita samaa porttia vaikkapa HFS-ohjelmaan, sillä vain toinen ohjelmista pystyy käyttämään porttia kerralla. Suosittelen myös että ET laita reitittimestäsi “kaikki portit avoinna”-vaihtoehtoa, sillä se voi altistaa sinut tietoturvariskeille. Itselläni nettiä käyttää yleisestikin vain suunnilleen 10 ohjelmaa, joista olen suurimmalle osalle laittanut portit auki. Porttien uudelleenohjaus on pakollista HFS-ohjelmaa käyttäessä, sillä muuten et pääse käsiksi tiedostoihisi muista kuin lähiverkkoosi yhdistetyistä koneista!
Porttiohjauksen toimivuuden voi testata vaikka täällä: http://www.utorrent.com/testport.php?port=10001, jossa 10001 tarkoittaa porttia, jonka avoimuuden haluat tarkistaa. Jotta µTorrentin porttitestaus näyttäisi vihreää, tarkistamasi portin täytyy olla tietenkin avoimena reitittimesi asetuksista, mutta sen lisäksi myös käyttämässäsi ohjelmassa sinun täytyy säätää ohjelma käyttämään jotakin reitittimessäsi avaamista porteista. Ohjelman, joka käyttää avattua ja µTorrentin portintestaussivustolla testattavaa porttia, täytyy olla avoinna jotta testaus näyttäisi vihreää! Jos tällä hetkellä mielessäsi pyörii lähinnä sana “TÄH?”, suosittelen käymään pienellä visiitillä Googlessa! Sieltä löydät kaikki, ihan kaikki tarvittavat ohjeet porttiohjausten tekemiseksi.
Hakusanoja Googleen (esimerkkejä): Porttiohjaus, NAT, Port Forwarding, Port Forwardings, Siltaus, Porttien uudelleenohjaus, porttien ohjaus yms… Noilla pitäisi löytyä jo todella paljon asiaan liittyvää. Jos tarvitset apua, voin yrittää parhaani mukaan auttaa… Kirjoita kommentti!
IP-Osoite helposti muutettavaan ei-numeeriseen muotoon
IP-osoite on varmaan kaikille tuttu käsite. Kovin moni ei muista omaa IP-osoitettansa ulkoa, varsinkaan kun se joillakin 
vaihtuu jopa päivittäin. Itse opettelin yhdessä vaiheessa muistamaan IP-osoitteeni ulkoa (en kyllä tiedä miksi :O) Mutta nyt IP-osoite on niin täydellisesti muuttunut, etten ihan oikeasti ole kiinnostunut opettelemaan sitä enää ulkoa. On aivan sama käyttää DynDNS-palvelua!
DynDNS-palvelu muuttaa numeerisen, todennäköisesti jatkuvasti vaihtuvan IP-Osoitteesi helposti muistettavaan muotoon (esim. muistattaman.gotdns.org) Kun kirjoitat tuon URL:in mihin tahansa, se on täysin sama kuin se, että kirjoittaisit IP-Osoitteesi samaan paikkaan! Porttinumeron voi vielä laittaa perään (esim. mitatahansa.gotdns.org:49868).
Tämän voi tästä muuttaa vielä helpommin muistettavaan muotoon, (esim. www.mitatahansa.tk). TK on ilmainen 
domain, joka on helppo muistaa. DOT.TK ei hyväksy suoraan IP-osoitteita, ja jaksaisitko aina IP-osoitteesi vaihtuessa käydä MY DOT.TK sivustolla muuttamassa sinne IP-osoitteesi? Todennäköisesti et. Siksi kannattaa käytää DynDNS-palvelua.
DynDNS-palvelun käyttö on helppoa, ja ohjeet löytyvät sivulta. Sinun täytyy vain mennä DynDNS:n kotisivuille, rekisteröityä siellä, ja valita itsellesi mieluisa alidomain (itse valitsin motiel.net). Saatavilla on useita eri päädomaineja, joihin voit yhdistää itse keksimäsi liitteen.
Kiinnostavaa ja hyödyllistä tekstiä, näitä oppaita lisää vain!